Loppuraportti Pohjoismaat-pelistä

Tällä kurssilla ryhmämme suunnitteli oppimispelin 3.-4. luokalle. Aluksi ideoimme ja asetimme tavoitteita yhdessä, mutta koska pelien aiheet olivat erilaiset, toteutimme yksityiskohtien suunnittelemisen kukin kouluillamme. Luokassani oppimispeli tehtiin aiheesta Pohjoismaat. Tarkoituksenani oli toteuttaa peli ja oppilaiden esitykset kolmen viikon aikana. Todellisuudessa emme ehtineet saada peliä valmiiksi tämän viikon aikana, joten se valmistuu vasta ensi viikolla. Samoin esitysten viimeistely ja esittäminen tapahtuu silloin. Aihe on ollut todella mielekäs, ja koska aikaa oli kuitenkin varattu ensi viikollekin, annoin oppilaiden ideoida ja toteuttaa suunnitelmaa  omien tavoitteidensa suuntaisesti. Oppilaat saivat itse tehdä kysymyksiä, joista he aidosti halusivat ottaa selvää. Pidin myös tärkeänä oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedonrakentelua. Luokassani on kymmenen 3.-4. luokan oppilasta.

Viikolla 46 aloitin jakson kertomalla luokassa, mitkä ovat jakson tavoitteet ja työtavat. Kertasimme lyhyesti, mitkä maat ovat Pohjoismaita ja muutamia keskeisiä asioita näistä maista. Jaksossa oli tarkoituksena tehdä ja esitellä parityönä esitys jostain Pohjoismaasta ja valmistaa Pohjoismaat-peli koko luokan yhteistyönä. Oppilaat aloittivat varsinaisen työskentelyn laatimalla yhteiseen Padlet-seinään Pohjoismaista kysymyksiä, jotka kiinnostivat heitä. Jaoin ryhmät ja aiheet ja annoin ohjeet PowerPoint-esitysten tekemiseen. Oppilaat alkavat kerätä sanomalehdistä Pohjoismaihin liittyviä uutisia. Tutustutuimme pohjoismaisiin lastenkirjailijoihin.

Viikolla 47 oppilaat etsivät tietoa omasta maastaan. Kuvistunnilla piirrettiin Pohjoismaihin liittyviä kuvia (maisemia ja lippuja). Pidin Pohjoismaista pieniä opetustuokioita, jotka sisälsivät mm. YLE:n Postikortteja Pohjolasta- videoita. Ryhmät työstivät omia esityksiään. Oppilaat kirjoittivat lisää kysymyksiä Padletiin.

Viikolla 48 oppilaat tekivät yhdessä pelipohjaa ja kysymyskortteja, ja viimeistelivät Pohjoismaat-aiheisia maisematöitään.

Viikolla 49 tehdään esitykset ja peli valmiiksi, laaditaan Kahoot-visa, esitetään PowerPoint-esitykset, pelataan peliä ja arvioidaan jaksoa vaikkapa Padlet-seinällä.

Tässä jaksossa toimin ohjaajan roolissa. Oppilaat laativat omia tavoitteitaan, joita lähinnä vain raamitin pysymään aiheessa. Oppilaat olivat aktiivisia ja motivoituneita. Eniten myönteistä palautetta oppilaiden taholta tuli esityksen valmistamisesta tietokoneella, siitä kuinka mukavaa oli piirtää  lippuja ja erilaisia pohjoismaisia maisemia sekä ryhmätyöskentelystä. Erään oppilaan mukaan tällainen työskentely oli "kivempaa kuin kirjasta opiskelu". Luulen, että opittu jäi paremmin mieleen.

Tällainen Tagxedo-kuvio syntyi oppilaiden arvioista Pohjoismaat-jaksosta ja asioista, jotka olivat jääneet mieleen työskentelyn aikana (tähän mennessä):

 

Opin projektista, että kannattaa antaa tilaa oppilaiden kysymyksille ja omille tavoitteille. Kannattaa myös varata riittävästi aikaa myös yhdessä ihmettelylle ja etsimiselle sekä sellaiselle tekemiselle, jossa on aitoa oppimisen iloa. Suunnitelma toimi hyvin muilta osin, mutta aikaa kului arveltua enemmän.

Jaksosta on jäänyt itsellekin hyvä mieli, ja tällaisen kokonaisuuden voisi toteuttaa myöhemmin uudestaan. Jos olisi tarpeeksi ajoissa liikkeellä, voisi luoda aitoja yhteyksiä pohjoismaisiin kouluihin esimerkiksi eTwinningin avulla. Jossain vaiheessa pelin voisi tehdä myös digitaalisena. Pitäisi vain löytää sopiva väline työskentelyyn. Viime vuonna toteutimme Scratchilla jonkinlaisia pelipohjia. Ideaa täytyy vielä kehitellä. Kirjoita kommenttikenttään, jos sinulla on vinkkejä, miten tällainen digitaalinen peli kannattaisi toteuttaa.

Mikä minusta tulee isona? -raportti

Mikä minusta tulee isona?

Raportti toteutuksesta blogia varten

Teema	Mikä minusta tulee isona?
Aikataulu	Loka-marraskuu 29.11.2015
Kohderyhmä	Kaksi pienryhmää: 3-luokka ja 8-9-luokka
Tavoitteet	Oppiaineita, luokka-asteita ja maantieteellisen sijainnin ylittävä monialainen oppimiskokonaisuus etäyhteistyönä.
Mitä tehtiin?	Mikä minusta tulee isona?-haastattelut, Suomen maantieteen kertaaminen, erilaisten sovellusten käyttö.
Miten tehtiin?	Suunnittelu, neuvot ja haastattelut Skypen välityksellä, haastattelukysymyksiin vastaaminen kirjallisesti, Padlet-seinään kirjoitettiin ja liitettiin valokuvia, yhteistyöluokan maantieteellisen sijainnin selvittäminen karttasovellusten (Google Maps) avulla (samalla katseltiin Suomen karttaa yleisestikin).
Opettajan rooli	Suunnittelija, opastaja, tekijä ja oppija.
Oppilaan rooli	Tekijä, opastaja ja oppija.
Opettajien työnjako	Yhteissuunnittelua, toisen opettajan oppilaiden ohjeistaminen ja omien oppilaiden ohjeistaminen sekä itsenäistä työskentelyä oman luokan kanssa.
Oppilaiden kokemuksia	Oppilaiden kokemukset taisivat olla pääsääntöisesti positiiviset. Yksi kieltäytyi livehaastattelusta. Oppilaat olivat kiinnostuneita yhteistyöluokasta.
Oppilaiden motivaatio	Suhteellisen motivoituneita.
Oppivatko oppilaat?	Oppivat vuorovaikutustaitoja sekä käyttämään erilaisia sovelluksia (Skype, Padlet, Google Drive, Google Maps)
Mitä konkreettista saatiin aikaiseksi?	Kirjalliset ja suulliset (Skype) haastattelut, Padlet-seinät, yhteistyötä yhteistyöluokan kanssa, Suomen maantieteen kertaaminen ja keskustelua.
Onnistuimmeko: mikä toimi ja missä kehittämisen varaa?	Mielestäni onnistuimme tekemisessä. Yhteistyöluokan kanssa olisi ollut kiva tehdä enemmänkin yhteistyötä, mutta kouluelämän kiireet estivät. Yhteistyötä voi tosin jatkaa tämän projektin tiimoilta tai muussa yhteydessä kurssin jälkeenkin.
Mitä minä opin?	Opin mm. varmemmaksi Skypen käyttäjäksi, opin käyttämään Padlet-sovellusta, opin lisää Google Drivesta ja opin monipuolistamaan opetusmenetelmiä.

Minä oululainen -raportti (projekti vielä kesken)

Minä oululainen -projektin teemana on tutustua Oulun historiaan 1800-luvun ilmiöitä tarkastelemalla. Opettajat aloittivat projektin suunnittelun syyskuussa 2015 ja toteutus oppilaiden kanssa tehdään marras-joulukuussa 2015. Tällä hetkellä projektin toteutus on arviolta puolessa välissä. Monialaisen oppimiskokonaisuuden kohderyhmänä on Kaukovainion koulun 7.-luokkalaiset, yhteensä 2 eri opetustyhmää. Tavoitteena on tutkia ryhmissä tiettyä ilmiötä historiasta käsin ja tuoda se nykypäivään oman ja perheen historian kautta.

Työ oppilaiden kanssa aloitettiin kertomalla aihepiiristä yleisesti ja toteutusmahdollisuuksista. Oppilaille esiteltiin teemoja, joista he poimivat itseä kiinnostavat aiheet. Tämän jälkeen oppilaat jakautuivat ryhmiin aiheiden perusteella. Osa valitsi kaverin kanssa saman aiheen, mutta osa ryhmistä muodostui pelkästään kiinnostuksen kohteen perusteella, ei kaverin. Tämä ilahdutti opettajia, koska seiskaluokkalaiset ovat varsin kiintyneitä kavereihinsa ja tyttöjen ja poikien välinen kuilu on joillakin melko syvä. Tällä hetkellä aiheen parissa työskentelee myös sekaryhmiä.

Oppilaat etsivät ensin tietoa kirjastosta. Koulumme yhteydessä on kaupungin sivukirjasto. Kirjaston henkilökunta auttoi paljon, ja he tilasivat aineistoa myös muista kirjastoista. Tietoa etsitään myös internetistä ja tutkitaan oman suvun vaiheita. Oppilaat tarttuivat aiheisiinsa innokkaasti, ja opettajaa on tarvittu varsin vähän perinteiseen ryhmätyöhön verrattuna. On toki muutama ryhmä, joissa henkilökemia ei kohtaakaan kun pitäisi edetä ja keskittyä vain asiaan. Liian läheinen kaverisuhde voi siis olla hidasteena. Oppilaat ovat aktiivisia, opettajan rooli on olla "luotsina".

Opettajat ovat tehneet pitkälti työtä yhdessä. Oman aineen painopisteet korostuvat ohjauksessa (esim. historian sisältökysymykset ja äidinkielen lähdeviittaukset ja -kritiikki). Keskustelemme projektista päivittäin ja mietimme, miten etenemme, ohjaamme, kannustamme jne. Opettajat ovat positiivisesti yllättyneitä projektin sujumisesta jo tässä vaiheessa. Iloksemme olemme saaneet mukaan myös kolmannen sektorin toimijan kirjastosta.

Oppilaiden motivaatio on muutaama poikkeusta lukuun ottamatta ollut todella korkea. He aloittavat työn itsenäisesti ennen kuin opettaja ehtii sanoa mitään, ja tuntien lopetukset myöhästyvät kun oppilaat eivät irrottaudu työstään. Työtä on tehty myös kotona vapaaehtoisesti. Oppilaat ovat kasvaneet vastuuseen omasta ryhmästään tämän projektin myötä. Työnjako sujuu ja tulosta tulee.

Koska projektimme on vielä niin kesken, emme lisää tähän ainakaan nyt oppilaiden tuotoksia. Jos ensi viikolla on mahdollista, lisäämme jälkikäteen muutaman kuvan tai osan työstä. Myös lopputuloksen arvio kokonaisuutena on vielä mahdoton tehdä, mutta tässä vaiheessa voi todeta yhteenvetona: oppilaiden motivaatio, työskentely, työnjako ja tuottaminen ovat sujuneet yli odotusten. Oppilaiden innostus on ihailtavaa! Olemme näyttäneet oppilaille arviointikriteerit etukäteen. Sovelsimme Ritaharjun koulun case-tutkimusta, ja teimme heidän arviointimenetelmästä omamme. Arvioimme lopputuloksen lisäksi mm. yhteistyön onnistumista, suunnittelua ja toisten huomioimista. Kehitettävää on arvioinnissa: miten arviointia voisi toteuttaa näkyvästi jo projektin aikana.

Itse opimme projektista sen, että yhteistyö on kannattavaa, se on enemmän kuin 1+1. Luottamus oppilaiden taitoihin kasvoi, kun huomasimme, että oppilaat osaavat tehdä kun heille antaa riittävät raamit ja riittävästi vapautta. Ajankohtana tämä oli hyvä toteuttaa. Projektia ei kannata jättää liian lähelle väli- tai lukuvuosiarviota. Opimme myös, että on uskallettava heittäytyä, vaikka lopputuloksesta ei olekaan täysiä takuita (ainakaan niin kuin me opettajat sen haluaisimme olevan). Projekti jatkuu näiden oppilaiden kanssa kahdeksannella luokalla. Aihealue muuttuu 1900-lukuun.

Yhdessä tehden Terhi Liimatta ja Pirkko Ranta





P.S. Loppuraportin teko cafe Roostersissa. Täällä projektia on myös suunnitelukin. :)