Oman toimintaympäristön työ- ja yrityselämä

Opettaja luotsina -kurssin projektityön loppuraportti

Projektin työnimi oli ”Oman toimintaympäristön työ- ja yrityselämä” ja kohderyhmänä oululaisen yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset. Mukana projektissa oli kolme viidestä yhdeksännestä luokasta, luokkakoko on 22 – 25 oppilasta.  Projekti toteutettiin nivomalla teoriatietoa yhdeksäsluokkalaisten TET (työelämään tutustuminen)- jakson valmisteluihin ja toteutumiseen sekä reflektointiin TET-jakson jälkeen.

Projektin laajempana teemana olivat työ- ja yrityselämään tutustuminen ja työnhakutaitojen kehittäminen integroimalla opinto-ohjauksen, äidinkielen ja yhteiskuntaopin ops:n mukaisia aihesisältöjä oppilaiden kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Opinto-ohjauksen näkökulmasta projektin yhtenä tavoitteena olivat myös oppilaiden itseohjautuvuusvalmiuksien, itsetuntemuksen ja urasuunnitteluvalmiuksien kehittyminen.

Tarkennetut eri aineiden ops:sta johdetut tavoitteet olivat aiheittain, oppiaineet yhdistäen:

• työelämään tutustuminen: työelämän pelisäännöt, työaikaa ja työn tekemistä koskeva lainsäädäntö ja ohjeistukset
• oman toimintaympäristön pk-sektoriin perehtyminen: TET-jakson orientaationa TET-paikan yritysesittely/kiinnostavan ammatin esittely, tutustumispaikan hakeminen,
• Itsetuntemuksen kehittyminen: työhakemus, TET-paikkahaastattelu, reflektoiva TET-raportti ja TET-jakson itsearviointi
• viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen: hakemukset, haastattelut, tiedonhaun ja TET-jakson palautekeskustelut ja esittelyt
• oppilaan urasuunnittelutaitojen kehittyminen: ammatinvalintaohjelman käyttö ja tulosten reflektointi yksin ja yhdessä
• työvälineiden käyttötaidon kehittyminen
• itseohjautuvuusvalmiuksien kehittyminen

Uuden ops:n mukaiset laaja-alaisen osaamisen alueet:

• L1: Ajattelu ja oppimaan oppiminen
• L2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
• L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
• L4: Monilukutaito
• L5: Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
• L6: Työelämätaidot ja yrittäjyys
• L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Olemme tehneet tämän tyyppistä yhteistyötä jonkin verran jo aiemmin, mutta strukturoituna ja aikataulutettuna sitä kokeillaan nyt ensimmäisen kerran. Aihealuetta käsitellään kaikkien em. kolmen oppiaineen tunneilla. Ilman koordinointia ja opettajien välistä yhteistyötä ops:n sisällöt kehnoimmillaan toteutuvat niin, että hakemusten laadintaa, työpaikkahaastatteluja jne. muita edellä esitettyjä aiheita käsitellään kolmen eri oppiaineen tunneilla vain oppiaineen sisällä aihealueet toisiinsa linkittäen ja lisäksi työpaikkahakemuksia tehdään vielä tietotekniikan valinnaisainetunnilla.

Koska oppituntien pituus koulullamme on 75 minuuttia ja olemme 5-jaksojärjestelmässä, yhteisen suunnitteluajan löytäminen on hankalaa. Olemme koululla yleensä aamusta iltapäivään saakka, mutta jokaisen arkeen kuuluu monenlaisia muitakin työtehtäviä. Lisäksi ennakoimattomat työpäivän sattumukset ja yhteydenotot vaativat oman osansa. Niinpä yhteistyö on ollut useimmiten nopeiden kommenttien vaihtamista ja työnjakokin on mennyt ops:n tavoitteita peilaten mutta päällekkäisyydet karsien.

Oppilaita osallistettiin projektiin ja sen suunnitteluun kertomalla TET-jakson laajemmat tavoitteet ja peilaamalla niitä ops:n tavoitteisiin. Sen jälkeen asetettiin kysymyksiä yhdessä ja siitä lähdettiin liikkeelle. Ensimmäiset yhdessä mietityt kysymykset olivat

Mikä ammatti minua kiinnostaa ja miksi?

Mitä työelämään tai koulutukseen liittyviä asioita haluaisin tietää?

Kuva 1. Ensimmäiset kysymykset

Projektissa tiedonlähteinä olivat kokemusoppiminen, yrityshaastattelut, yhdessä oppiminen ja tekeminen sekä tiedonhaku netistä.

Osa ensi esitetyistä kysymyksistä koottiin Kahoot-peliksi. Kunkin luokan tekemä Kahoot-peli pelattiin toisen luokan kanssa.

Lisäksi oppilaat kartoittivat omia vahvuuksiaan ammatinvalintaohjelman avulla. Saman testin he ovat tehneet edellisenä keväänä ja nyt he vertasivat ammatinvalintaohjelman tuloksia edellisiin. Työvälineinä oppilaat käyttivät koulun atk-luokan tietokoneita sovellus- ja selainohjelmineen ja omia älypuhelimia.

Kuva 2. Oppilaat saivat lisätietoa urasuunnittelua ja TET-paikan hakua varten ammatinvalintaohjelman avulla.

Koulussa keskeisinä työmuotoina ovat olleet yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen oppiminen, henkilökohtaisemmissa osioissa korostui itsenäinen työskentely, jonka tavoitteena olivat opinto-ohjauksen ops:n tavoitteet itsetuntemuksen ja itseohjautuvuusvalmiuksien kehittyminen.

Kuva 3. Ammatinvalintaohjelman tuloksia tutkittiin tarkasti ja keskusteltiin tuloksista ja ammattivinkeistä ryhmässä.

Tämän jälkeen oppilaat tekivät oman aikataulutussuunnitelman TET-paikanhausta em. tavoitteineen ja alkoivat toimia suunnitelmansa mukaisesti. Koulutyöskentelyssä oppilaat työskentelivät luokittain, osittain pienemmissä ryhmissä. Osan työskentelystä tapahtui oppilaiden alakohtaisen kiinnostuksen mukaan muodostamissa ryhmissä.

Samaan aikaan oppilaat kartoittivat oman toimintaympäristön pk-sektoria ja sen toimijoita toisen opettajan ohjauksessa. Myös työelämän käytänteet, säännöt ja ohjeet tulivat tutuiksi. Kolmas opettaja ohjasi vuorovaikutustaitojen kehittämisessä ja vuorovaikutustilanteiden harjoituksia tehtiin myös.

TET-jakson aikana yhteydenpitoa ei ollut.

Kuva 5. Oppilailla oli TET-paikalla mukana arviointilomake, jonka työnantajan edustaja täytti palautekeskustelutilanteessa.

Kun oppilaat tulivat TET-jakson jälkeen kouluun, käytiin viikon kokemukset yhdessä läpi peilaten niitä ennen TET-jaksoa käsiteltyihin ”teoriatietoihin”.

Vielä ovat jäljellä TET-raportin laatiminen ja oman TET-paikan yritys-, ammattiala- ja ammattitietojen yhdistäminen yhteiskuntaopin tietosisältöihin yhteisesti oman luokan kanssa. Samoin tulossa on myös alemmalle vuosiluokalle toteutettava ammattiesittely, joka on 4. jaksossa. Tuolloin kukin oppilas esittelee oman TET-paikkansa toiminta-ajatuksen, liikeidean, ammatteja ja työtehtäviä. Kokonaisuuden arviointi tapahtuu vasta näiden jälkeen.

Oppilaskohtaisessa aineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan työskentelyä. Arvioinnin käytännön järjestelyt otettiin huomioon jo projektin suunnitteluvaiheessa. Jokainen opettaja arvioi oman oppiaineen tavoitteiden toteutumisen ja oppituntien tuotokset. Oppilaat asettivat työskentelylleen eritasoisia tavoitteita jo projektin alkaessa.

Opinto-ohjauksen osuus on siis aika lailla paketissa, äidinkielen ja yhteiskuntaopin opettajien työskentely projektin tiimoilla jatkuu vielä 1.12. alkaneen 3. jakson ajan. Heidän osaltaan loppuraportin aika on vasta sitten.

Hankaluutena tämän tyyppisen työskentelyn suunnittelussa ja toteutuksessa ovat ensisijaisesti käytännön haasteet. Jaksotettu lukujärjestys rajoittaa yhteistyön toteuttamista, koska aineiden oppitunnit sijoittuvat kukin eri tavoin jaksoille ja jollakin jaksolla tietyn oppiaineen tunteja ei ole välttämättä ollenkaan. 75 minuutin oppitunnit antavat hyvin väljyyttä yhteisölliseen työskentelyyn oppiaineen tunnilla. Oppituntien sijoittuminen lukujärjestykseen ei kuitenkaan aina tue projektin kaltaisten kokonaisuuksien optimaalista toteuttamista. Kun koulussa on useita saman aineen opettajia, on luokkakohtaisten projektien toteuttaminen hankalaa, koska eri opettajat työskentelevät samojen oppilaiden kanssa, ts. työryhmä olisi kokoonpanoltaan erilainen eri luokkien kanssa. Koska koulussamme on vain kaksi atk-luokkaa ja ne ovat myös lukion käytössä (ts. n 700 käyttäjää), on tietotekniikan käytön haasteet pyrittävä ratkaisemaan luovuutta käyttäen. 1940-luvulla valmistunut koulurakennus on suunniteltu toisenlaista koulutyöskentelyä varten ja yhteisöllisen oppimisen motivointi on pyrittävä saamaan aikaan muilla keinoin. Vain osalla opettajista on ns. ”kotiluokat”, suurimmaksi osaksi sekä opettajat että oppilaat kiertävät luokasta toiseen oppitunnilta toiselle siirtyessään. Sekin tuo omat erityispiirteensä yhteisöllisen oppimisen etukäteisjärjestelyihin.

Opettaja luotsina –kurssin alkaessa huhuilin yhteistyötahoja myös kurssin kautta ja sainkin pari kontaktia. Yhteistyö ei kuitenkaan käynnistynyt ajatellulla tavalla, koska kaikki kolme toimijaa olimme eri kouluilta ja kullakin omat tavoitteet ja aikataulutukset. Yksi kolmesta jätti ilmeisesti koulutuksen kokonaan. Tilannetta ei helpottanut, että jouduinkin yllättäen toimenpiteeseen ja sen jälkeen kuukauden sairauslomalle, jonka aikana näyttöpäätetyöskentely ei onnistunut juurikaan. Sijainen tuli talon ulkopuolelta ja työyhteisölle uusi tuttavuus. Hän hoiti oppitunnit ”perussetillä”. Projekti ontui pahemman kerran, mutta olemme sopineet toteuttavamme sen uudelleen seuraavan lukuvuoden aikana.