Projektin työnimi oli ”Oman toimintaympäristön työ- ja yrityselämä” ja
kohderyhmänä oululaisen yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset. Mukana projektissa oli
kolme viidestä yhdeksännestä luokasta, luokkakoko on 22 – 25 oppilasta. Projekti toteutettiin nivomalla teoriatietoa yhdeksäsluokkalaisten
TET (työelämään tutustuminen)- jakson valmisteluihin ja toteutumiseen sekä
reflektointiin TET-jakson jälkeen.
Projektin laajempana teemana olivat työ- ja yrityselämään tutustuminen ja
työnhakutaitojen kehittäminen integroimalla opinto-ohjauksen, äidinkielen ja
yhteiskuntaopin ops:n mukaisia aihesisältöjä oppilaiden kannalta mielekkääksi
kokonaisuudeksi. Opinto-ohjauksen näkökulmasta projektin yhtenä tavoitteena olivat
myös oppilaiden itseohjautuvuusvalmiuksien, itsetuntemuksen ja urasuunnitteluvalmiuksien
kehittyminen.
Tarkennetut eri aineiden ops:sta johdetut tavoitteet olivat aiheittain,
oppiaineet yhdistäen:
- työelämään tutustuminen: työelämän pelisäännöt, työaikaa ja työn tekemistä koskeva lainsäädäntö ja ohjeistukset
- oman toimintaympäristön pk-sektoriin perehtyminen: TET-jakson orientaationa TET-paikan yritysesittely/kiinnostavan ammatin esittely, tutustumispaikan hakeminen,
- Itsetuntemuksen kehittyminen: työhakemus, TET-paikkahaastattelu, reflektoiva TET-raportti ja TET-jakson itsearviointi
- viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen: hakemukset, haastattelut, tiedonhaun ja TET-jakson palautekeskustelut ja esittelyt
- oppilaan urasuunnittelutaitojen kehittyminen: ammatinvalintaohjelman käyttö ja tulosten reflektointi yksin ja yhdessä
- työvälineiden käyttötaidon kehittyminen
- itseohjautuvuusvalmiuksien kehittyminen
Uuden ops:n mukaiset laaja-alaisen osaamisen alueet:
- L1: Ajattelu ja oppimaan oppiminen
- L2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
- L4: Monilukutaito
- L5: Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
- L6: Työelämätaidot ja yrittäjyys
- L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Olemme tehneet tämän tyyppistä yhteistyötä jonkin verran jo aiemmin, mutta
strukturoituna ja aikataulutettuna sitä kokeillaan nyt ensimmäisen kerran. Aihealuetta
käsitellään kaikkien em. kolmen oppiaineen tunneilla. Ilman koordinointia ja
opettajien välistä yhteistyötä ops:n sisällöt kehnoimmillaan toteutuvat niin,
että hakemusten laadintaa, työpaikkahaastatteluja jne. muita edellä esitettyjä
aiheita käsitellään kolmen eri oppiaineen tunneilla vain oppiaineen sisällä
aihealueet toisiinsa linkittäen ja lisäksi työpaikkahakemuksia tehdään vielä
tietotekniikan valinnaisainetunnilla.
Koska oppituntien pituus koulullamme on 75 minuuttia ja olemme 5-jaksojärjestelmässä,
yhteisen suunnitteluajan löytäminen on hankalaa. Olemme koululla yleensä
aamusta iltapäivään saakka, mutta jokaisen arkeen kuuluu monenlaisia muitakin
työtehtäviä. Lisäksi ennakoimattomat työpäivän sattumukset ja yhteydenotot
vaativat oman osansa. Niinpä yhteistyö on ollut useimmiten nopeiden kommenttien
vaihtamista ja työnjakokin on mennyt ops:n tavoitteita peilaten mutta
päällekkäisyydet karsien.
Oppilaita osallistettiin projektiin ja sen suunnitteluun kertomalla
TET-jakson laajemmat tavoitteet ja peilaamalla niitä ops:n tavoitteisiin. Sen
jälkeen asetettiin kysymyksiä yhdessä ja siitä lähdettiin liikkeelle.
Ensimmäiset yhdessä mietityt kysymykset olivat
Mikä ammatti minua kiinnostaa ja miksi?
Mitä työelämään tai koulutukseen liittyviä asioita haluaisin tietää?
Kuva 1. Ensimmäiset kysymykset
Projektissa tiedonlähteinä olivat kokemusoppiminen, yrityshaastattelut,
yhdessä oppiminen ja tekeminen sekä tiedonhaku netistä.
Osa ensi esitetyistä kysymyksistä koottiin Kahoot-peliksi. Kunkin luokan
tekemä Kahoot-peli pelattiin toisen luokan kanssa.
Lisäksi oppilaat kartoittivat omia vahvuuksiaan ammatinvalintaohjelman
avulla. Saman testin he ovat tehneet edellisenä keväänä ja nyt he vertasivat
ammatinvalintaohjelman tuloksia edellisiin. Työvälineinä oppilaat käyttivät
koulun atk-luokan tietokoneita sovellus- ja selainohjelmineen ja omia
älypuhelimia.
Kuva 2. Oppilaat saivat lisätietoa urasuunnittelua ja TET-paikan hakua varten ammatinvalintaohjelman avulla.
Koulussa keskeisinä työmuotoina ovat olleet yhteistoiminnallinen ja
yhteisöllinen oppiminen, henkilökohtaisemmissa osioissa korostui itsenäinen
työskentely, jonka tavoitteena olivat opinto-ohjauksen ops:n tavoitteet
itsetuntemuksen ja itseohjautuvuusvalmiuksien kehittyminen.
Kuva 3. Ammatinvalintaohjelman tuloksia tutkittiin tarkasti ja keskusteltiin tuloksista ja ammattivinkeistä ryhmässä.
Tämän jälkeen oppilaat tekivät oman aikataulutussuunnitelman TET-paikanhausta
em. tavoitteineen ja alkoivat toimia suunnitelmansa mukaisesti. Koulutyöskentelyssä
oppilaat työskentelivät luokittain, osittain pienemmissä ryhmissä. Osan
työskentelystä tapahtui oppilaiden alakohtaisen kiinnostuksen mukaan
muodostamissa ryhmissä.
Samaan aikaan oppilaat kartoittivat oman toimintaympäristön pk-sektoria ja sen toimijoita toisen opettajan ohjauksessa. Myös työelämän käytänteet, säännöt ja ohjeet tulivat tutuiksi. Kolmas opettaja ohjasi vuorovaikutustaitojen kehittämisessä ja vuorovaikutustilanteiden harjoituksia tehtiin myös.
TET-jakson aikana yhteydenpitoa ei ollut.
Kuva 5. Oppilailla oli TET-paikalla mukana arviointilomake, jonka työnantajan edustaja täytti palautekeskustelutilanteessa.
Kun oppilaat tulivat TET-jakson jälkeen kouluun, käytiin viikon kokemukset
yhdessä läpi peilaten niitä ennen TET-jaksoa käsiteltyihin ”teoriatietoihin”.
Vielä ovat jäljellä TET-raportin laatiminen ja oman TET-paikan yritys-,
ammattiala- ja ammattitietojen yhdistäminen yhteiskuntaopin tietosisältöihin
yhteisesti oman luokan kanssa. Samoin tulossa on myös alemmalle vuosiluokalle
toteutettava ammattiesittely, joka on 4. jaksossa. Tuolloin kukin oppilas
esittelee oman TET-paikkansa toiminta-ajatuksen, liikeidean, ammatteja ja
työtehtäviä. Kokonaisuuden arviointi tapahtuu vasta näiden jälkeen.
Oppilaskohtaisessa aineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan
työskentelyä. Arvioinnin käytännön järjestelyt otettiin huomioon jo projektin
suunnitteluvaiheessa. Jokainen opettaja arvioi oman oppiaineen tavoitteiden toteutumisen ja
oppituntien tuotokset. Oppilaat asettivat työskentelylleen eritasoisia tavoitteita jo projektin
alkaessa.
Opinto-ohjauksen osuus on siis aika lailla paketissa, äidinkielen ja
yhteiskuntaopin opettajien työskentely projektin tiimoilla jatkuu vielä 1.12.
alkaneen 3. jakson ajan. Heidän osaltaan loppuraportin aika on vasta sitten.
Hankaluutena tämän tyyppisen työskentelyn suunnittelussa ja toteutuksessa
ovat ensisijaisesti käytännön haasteet. Jaksotettu lukujärjestys rajoittaa
yhteistyön toteuttamista, koska aineiden oppitunnit sijoittuvat kukin eri
tavoin jaksoille ja jollakin jaksolla tietyn oppiaineen tunteja ei ole
välttämättä ollenkaan. 75 minuutin oppitunnit antavat hyvin väljyyttä
yhteisölliseen työskentelyyn oppiaineen tunnilla. Oppituntien sijoittuminen
lukujärjestykseen ei kuitenkaan aina tue projektin kaltaisten kokonaisuuksien
optimaalista toteuttamista. Kun koulussa on useita saman aineen opettajia, on
luokkakohtaisten projektien toteuttaminen hankalaa, koska eri opettajat työskentelevät
samojen oppilaiden kanssa, ts. työryhmä olisi kokoonpanoltaan erilainen eri
luokkien kanssa. Koska koulussamme on vain kaksi atk-luokkaa ja ne ovat myös lukion
käytössä (ts. n 700 käyttäjää), on tietotekniikan käytön haasteet pyrittävä
ratkaisemaan luovuutta käyttäen. 1940-luvulla valmistunut koulurakennus on
suunniteltu toisenlaista koulutyöskentelyä varten ja yhteisöllisen oppimisen motivointi
on pyrittävä saamaan aikaan muilla keinoin. Vain osalla opettajista on ns. ”kotiluokat”,
suurimmaksi osaksi sekä opettajat että oppilaat kiertävät luokasta toiseen oppitunnilta
toiselle siirtyessään. Sekin tuo omat erityispiirteensä yhteisöllisen oppimisen
etukäteisjärjestelyihin.
Opettaja luotsina –kurssin alkaessa huhuilin yhteistyötahoja myös kurssin
kautta ja sainkin pari kontaktia. Yhteistyö ei kuitenkaan käynnistynyt
ajatellulla tavalla, koska kaikki kolme toimijaa olimme eri kouluilta ja
kullakin omat tavoitteet ja aikataulutukset. Yksi kolmesta jätti ilmeisesti
koulutuksen kokonaan. Tilannetta ei helpottanut, että jouduinkin yllättäen
toimenpiteeseen ja sen jälkeen kuukauden sairauslomalle, jonka aikana
näyttöpäätetyöskentely ei onnistunut juurikaan. Sijainen tuli talon
ulkopuolelta ja työyhteisölle uusi tuttavuus. Hän hoiti oppitunnit ”perussetillä”.
Projekti ontui pahemman kerran, mutta olemme sopineet toteuttavamme sen
uudelleen seuraavan lukuvuoden aikana.
Raportti sisältää melkoisien vaikeuksien kuvaamista - keneltä tahansa saattaisi uhata usko loppua onnistumisen suhteen. Mutta suunnitelma vaikuttaa minusta ainakin hyvältä. Ylipäätään se, että yläkoulun aineenopettajajärjestelmässä saadaan yhdistettyä kolmen aineen tavoitteita ja sisältöjä järkevällä tavalla, on hatunnoston arvoinen suoritus.
VastaaPoistaTeema on ilmeisesti valittu opettajien toimesta ja jo siinä vaiheessa tavoitteita huomioiden, mutta oppilaiden osallisuus toteutuu kyllä myöhemmin. Teema sinänsä on erittäin ajankohtainen.
Tavoitteita on runsaasti ja ne minun mielestäni varsin ansiokkaasti muotoiltu siten, että eri oppiaineiden tavoitteet tulevat huomioiduiksi. Asetetut tavoitteet johtavat työskentelyyn, josta on oppilaille hyötyä tulevaisuudessa ja omassa elämässään. He eivät siis työskentele pelkästään numerojensa takia.
Työskentelyssä on käytetty monipuolisesti erilaisia keinoja ja se varmasti on motivoinut oppilaita. Ja tässä vaiheessa on se oppilaiden osallisuus ollut vahvaa.
Sekä työnjakoon että aikataulutukseen liittyvät sitten ne kehittämisen paikat. Mutta ne samat asiat tulevat näkyviin varmasti kaikissa niissä tilanteissa ja kouluissa, joissa työskennellään samankaltaisen jaksojärjestelmän sisällä. Aineenopettajuus vaikuttaa myös asiaan, koska luokanopettajan on helpompi kouluviikon sisällä muokata toimintaa. Eli pulmat eivät johdu mistään yksityiskohdasta tässä kyseisessä projektissa.
Hei Vuokko!
VastaaPoistaHienoa, että sait projektin vietyä loppuun, vaikkei yhteistyömme onnistunutkaan erilaisten aikataulujen vuoksi.
Itsekin ehdin projektia vielä pähkäillessäni huomata, että kurssimuotoisuus asettaa tällaisille kokonaisuuksille haasteita. Miten tehdä yhteistyötä, jos jotakin ainetta ei edes ole samassa jaksossa?
Suunnittelemasi MOK-kokonaisuus kyllä järkevöittäisi opetusta. Kuten itsekin toteat, nyt näitä samoja asioita käsitellään eri oppiaineiden tunneilla toisista irrallaan. Eihän siinä ole mitään järkeä.