Mikä minusta tulee isona? -raportti

Mikä minusta tulee isona?

Raportti toteutuksesta blogia varten

Teema	Mikä minusta tulee isona?
Aikataulu	Loka-marraskuu 29.11.2015
Kohderyhmä	Kaksi pienryhmää: 3-luokka ja 8-9-luokka
Tavoitteet	Oppiaineita, luokka-asteita ja maantieteellisen sijainnin ylittävä monialainen oppimiskokonaisuus etäyhteistyönä.
Mitä tehtiin?	Mikä minusta tulee isona?-haastattelut, Suomen maantieteen kertaaminen, erilaisten sovellusten käyttö.
Miten tehtiin?	Suunnittelu, neuvot ja haastattelut Skypen välityksellä, haastattelukysymyksiin vastaaminen kirjallisesti, Padlet-seinään kirjoitettiin ja liitettiin valokuvia, yhteistyöluokan maantieteellisen sijainnin selvittäminen karttasovellusten (Google Maps) avulla (samalla katseltiin Suomen karttaa yleisestikin).
Opettajan rooli	Suunnittelija, opastaja, tekijä ja oppija.
Oppilaan rooli	Tekijä, opastaja ja oppija.
Opettajien työnjako	Yhteissuunnittelua, toisen opettajan oppilaiden ohjeistaminen ja omien oppilaiden ohjeistaminen sekä itsenäistä työskentelyä oman luokan kanssa.
Oppilaiden kokemuksia	Oppilaiden kokemukset taisivat olla pääsääntöisesti positiiviset. Yksi kieltäytyi livehaastattelusta. Oppilaat olivat kiinnostuneita yhteistyöluokasta.
Oppilaiden motivaatio	Suhteellisen motivoituneita.
Oppivatko oppilaat?	Oppivat vuorovaikutustaitoja sekä käyttämään erilaisia sovelluksia (Skype, Padlet, Google Drive, Google Maps)
Mitä konkreettista saatiin aikaiseksi?	Kirjalliset ja suulliset (Skype) haastattelut, Padlet-seinät, yhteistyötä yhteistyöluokan kanssa, Suomen maantieteen kertaaminen ja keskustelua.
Onnistuimmeko: mikä toimi ja missä kehittämisen varaa?	Mielestäni onnistuimme tekemisessä. Yhteistyöluokan kanssa olisi ollut kiva tehdä enemmänkin yhteistyötä, mutta kouluelämän kiireet estivät. Yhteistyötä voi tosin jatkaa tämän projektin tiimoilta tai muussa yhteydessä kurssin jälkeenkin.
Mitä minä opin?	Opin mm. varmemmaksi Skypen käyttäjäksi, opin käyttämään Padlet-sovellusta, opin lisää Google Drivesta ja opin monipuolistamaan opetusmenetelmiä.

Minä oululainen -raportti (projekti vielä kesken)

Minä oululainen -projektin teemana on tutustua Oulun historiaan 1800-luvun ilmiöitä tarkastelemalla. Opettajat aloittivat projektin suunnittelun syyskuussa 2015 ja toteutus oppilaiden kanssa tehdään marras-joulukuussa 2015. Tällä hetkellä projektin toteutus on arviolta puolessa välissä. Monialaisen oppimiskokonaisuuden kohderyhmänä on Kaukovainion koulun 7.-luokkalaiset, yhteensä 2 eri opetustyhmää. Tavoitteena on tutkia ryhmissä tiettyä ilmiötä historiasta käsin ja tuoda se nykypäivään oman ja perheen historian kautta.

Työ oppilaiden kanssa aloitettiin kertomalla aihepiiristä yleisesti ja toteutusmahdollisuuksista. Oppilaille esiteltiin teemoja, joista he poimivat itseä kiinnostavat aiheet. Tämän jälkeen oppilaat jakautuivat ryhmiin aiheiden perusteella. Osa valitsi kaverin kanssa saman aiheen, mutta osa ryhmistä muodostui pelkästään kiinnostuksen kohteen perusteella, ei kaverin. Tämä ilahdutti opettajia, koska seiskaluokkalaiset ovat varsin kiintyneitä kavereihinsa ja tyttöjen ja poikien välinen kuilu on joillakin melko syvä. Tällä hetkellä aiheen parissa työskentelee myös sekaryhmiä.

Oppilaat etsivät ensin tietoa kirjastosta. Koulumme yhteydessä on kaupungin sivukirjasto. Kirjaston henkilökunta auttoi paljon, ja he tilasivat aineistoa myös muista kirjastoista. Tietoa etsitään myös internetistä ja tutkitaan oman suvun vaiheita. Oppilaat tarttuivat aiheisiinsa innokkaasti, ja opettajaa on tarvittu varsin vähän perinteiseen ryhmätyöhön verrattuna. On toki muutama ryhmä, joissa henkilökemia ei kohtaakaan kun pitäisi edetä ja keskittyä vain asiaan. Liian läheinen kaverisuhde voi siis olla hidasteena. Oppilaat ovat aktiivisia, opettajan rooli on olla "luotsina".

Opettajat ovat tehneet pitkälti työtä yhdessä. Oman aineen painopisteet korostuvat ohjauksessa (esim. historian sisältökysymykset ja äidinkielen lähdeviittaukset ja -kritiikki). Keskustelemme projektista päivittäin ja mietimme, miten etenemme, ohjaamme, kannustamme jne. Opettajat ovat positiivisesti yllättyneitä projektin sujumisesta jo tässä vaiheessa. Iloksemme olemme saaneet mukaan myös kolmannen sektorin toimijan kirjastosta.

Oppilaiden motivaatio on muutaama poikkeusta lukuun ottamatta ollut todella korkea. He aloittavat työn itsenäisesti ennen kuin opettaja ehtii sanoa mitään, ja tuntien lopetukset myöhästyvät kun oppilaat eivät irrottaudu työstään. Työtä on tehty myös kotona vapaaehtoisesti. Oppilaat ovat kasvaneet vastuuseen omasta ryhmästään tämän projektin myötä. Työnjako sujuu ja tulosta tulee.

Koska projektimme on vielä niin kesken, emme lisää tähän ainakaan nyt oppilaiden tuotoksia. Jos ensi viikolla on mahdollista, lisäämme jälkikäteen muutaman kuvan tai osan työstä. Myös lopputuloksen arvio kokonaisuutena on vielä mahdoton tehdä, mutta tässä vaiheessa voi todeta yhteenvetona: oppilaiden motivaatio, työskentely, työnjako ja tuottaminen ovat sujuneet yli odotusten. Oppilaiden innostus on ihailtavaa! Olemme näyttäneet oppilaille arviointikriteerit etukäteen. Sovelsimme Ritaharjun koulun case-tutkimusta, ja teimme heidän arviointimenetelmästä omamme. Arvioimme lopputuloksen lisäksi mm. yhteistyön onnistumista, suunnittelua ja toisten huomioimista. Kehitettävää on arvioinnissa: miten arviointia voisi toteuttaa näkyvästi jo projektin aikana.

Itse opimme projektista sen, että yhteistyö on kannattavaa, se on enemmän kuin 1+1. Luottamus oppilaiden taitoihin kasvoi, kun huomasimme, että oppilaat osaavat tehdä kun heille antaa riittävät raamit ja riittävästi vapautta. Ajankohtana tämä oli hyvä toteuttaa. Projektia ei kannata jättää liian lähelle väli- tai lukuvuosiarviota. Opimme myös, että on uskallettava heittäytyä, vaikka lopputuloksesta ei olekaan täysiä takuita (ainakaan niin kuin me opettajat sen haluaisimme olevan). Projekti jatkuu näiden oppilaiden kanssa kahdeksannella luokalla. Aihealue muuttuu 1900-lukuun.

Yhdessä tehden Terhi Liimatta ja Pirkko Ranta





P.S. Loppuraportin teko cafe Roostersissa. Täällä projektia on myös suunnitelukin. :)