Näitä ajatuksia minulla heräsi, kun luin Hannele Cantellin toimittamaa kirjaa: Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ja erityisesti luku 7 sai ajatukset liikkeelle.
Yhteinen suunnitteluaika tai sen puuttuminen tuntuu herättävän paljon keskustelua. Itse toimin alakoulun opettajana 3-opettajaisella kyläkoululla ja kurkistelen asioita siis tästä vinkkelistä. Minulla ja työkavereillani on opetusta 27-29 tuntia viikossa ja lisäksi jokainen opettaja on "velvoitettu " pitämään yhtä väh. 60 minuuttia kestävää kerhoa. Vastaavasti, kun Wilman kautta pääsee näkemään yläkoulussa olevan lapsen opettajien lukujärjestyksiä niin huomaa, että kuluvassa jaksossa opettajilla on keskimäärin 11-14 tuntia opetusta viikossa. Siinä onkin huima ero, kun omaansa vertaa! No tämä on vasta johdattelua aiheeseen. Yhteisen säännöllisen suunnitteluajan löytäminen tuntuu kuitenkin em. tilanteessa vähän ahdistavalta ajatukselta.
Mielestäni on melkeinpä mahdotonta( alakouluissa) jatkaa nykyisellä lukujärjesys mallilla, kun uusi ops astuu voimaan. Löytyisikö jaksomuotoiseen lukujärjestykseen siirtymisestä apua / ratkaisu alakoulujen eheyttämiseen, suunnitteluajan yms. ongelmiin. Tiettyihin jaksoihin sijoitettaisiin niitä aineita, jotka tukevat ajankohtaisia projekteja / ilmiöiden tutkimista. Ja muissa jaksoissa voitaisiin keskittyä sitten niihin aineisiin, jotka eivät juuri tuolloin sopineet projektiin. "Kirjanpito" eli varmuus siitä, että oikea määrä oppitunteja kussakin aineessa tulee pidettyä olisi jaksojärjestelmässä helpompaa... vai olisiko? Joitakin ainakin tuntuu huolestuttavan se, että projektien takia menetetään tärkeitä tunteja ja joitakin tunteja jää pitämättä tms.
Jaksojen huolellinen suunnittelu vähentäisi painetta "jatkuvaan suunnitteluun" ja koulupäivän jälkeiseen palaveeraamiseen. Yhteinen suunnittelu voisi olla laajempien osien / jaksojen hahmottelua eikä välttämättä viikottaista tunti tunnilta suunnittelua. Toisissa jaksoissa yksittäisellä opettajalla voisi olla vastaavasti enemmän omaa suunnittelua ja toteutusta. Ymmärtääkö joku, mitä ajan tässä takaa...?
Meidän koulussamme/ kunnassamme rajoituksia lukujärjestysjoustoihin asettaa se, että lukujärjestykset laaditaan koulukyytien mukaan eikä päin vastoin! Mutta noin niinkuin periaatteellisella tasolla ajateltuna olisiko mahdollista/ kannatettavaa kiinteidenkin aikataulujen sisällä jaksottaa?
Tapoja on tietysti yhtä monia kuin on toimijoitakin, mutta tämä minulle tuli yhteistyön edellytyksiin liittyen mieleen. Voi olla, että tämän tyyppisiä järjestelyjä on jo alakouluilla käytössäkin ja olisi kiinnostavaa kuulla kokemuksia erilaisista lukujärjestysmalleista, jotka helpottaisivat opettajien yhteistä suunnittelua ja käytännön toteutusta uuden opsin vaatimusten mukaisesti.
Meillä on käytössä kaksi jaksoa, jotka vuorottelevat, eli yhteensä neljä jaksoa vuoden aikana yhtenäisperuskoulussa. Osa alakoulun opettajista käyttää tunteja yhteen aineeseen/kokonaisuuteen esim. viikon tai kaksi enemmän ja toteuttavat jonkin oppimiskokonaisuuden. Seuraavilla taas tunteja käytetään muihin aineisiin enemmän. Mikään ei estä luokanopettajaa suunnittelemasta opetusta omien tuntien sisällä näin. Eikä myöskään aineenopettajia: olen toteuttamassa maantiedon open kanssa Amerikka-kokonaisuutta, jossa aiomme käyttää ilmiöoppimiseen mantsan, hissan ja uskonnon tunnit niin, että ohjaamme tunneillamme suurempaa kokonaisuutta. Oppilaat jatkavat Amerikka -aihetta lukujärjestykseen merkityillä tunneillamme ja ohjaamme myös toistemme aineita.
VastaaPoistaAineenopettajana ihmettelen, miten lapsesi opettajilla on noin vähän tunteja. Se ei voi tarkoittaa muuta kuin, että seuraavassa jaksossa on paljon enemmän tunteja, jotta opetusvelvollisuus tulee täyteen. Toisaalta meilläkin on opettajille varattu resurssia muihin tehtäviin, mutta niitä tunteja ei ole merkitty vanhemmille näkyvään lukujärjestykseen.
Ajoin takaa tässä sitä, että lähtökohtaisesti olemme hyvin erilaisissa tilanteissa yhteisen suunnitteluajan etsimisen ja löytämisen suhteen.
PoistaNykysysteemin mukaan alakoulun puolella lukujärjestyksissä (ainakaan meidän kunnassamme) ei lukuvuoden aikana ole juurikaan variaatiota vaan se sama, jopa 30 opetustuntia on joka ikinen viikko ja ei voi esim.ajatella että ensi jaksossa on vähemmän tunteja ja ehkä enemmän aikaa ja energiaa yhteiselle suunnittelulle.
En siis halunnut mitenkään arvostella tai aliarvioida yläkoulun opettajien tilanetta vaan pikemminkin niin, että me alakoulussa voisimme jotenkin ottaa mallia yläkoulun jaksosysteemistä.
Jaksottaminen vois olla hyvä! Lukuvuosisuunnitelmaan kirjattuna jaksot, joissa on projekteja ja jaksot, joissa keskitytään siihen perustyöhön. Projektijaksoissa osa tunneista (matikka ja äikkä lähinnä) kulkisi tietysti mukana, mutta iso osa tunneista olisi pyhitetty projekteille. Niissä jaksoissa, joissa ei ole projekteja, keskityttäisiin sitten ainekohtaisesti eri oppiaineisiin. Projektitkin voisi jaotella vielä niin, että jossain jaksossa projekti kattaa koko alakoulua/yläkoulua koskevan kokonaisuuden ja jossain keskityttäisiin luokka-asteittaiseen sisältöihin. Kierrätys voisi olla esimerkki koko koulun projektista ja sitten taas 5.-6. luokkalaisilla voisi olla luokka-asteittaisella jaksolla keskiaika-projekti.
VastaaPoistaOnko kellään tällaisesta kokemusta?
PoistaOulussa on muutamissa kouluissa käytössä ennalta sovitut viikot, joilla toteutetaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia eikä tavallisia oppitunteja ole ollenkaan. Ainakin opettajat ovat olleet innostuneita. Olikohan tällä kurssilla näiden koulujen opettajia?
VastaaPoistaTässä vielä linkki yhteen tälläiseen toteutukseen:
http://yle.fi/uutiset/oppitunnit_lopetettiin__koululaiset_innostuivat_opiskelemaan/7861916?ref=leiki-uu