Mennään metsään -loppuraportti

Mennään metsään-projekti on koko lukuvuoden kestävä projekti, jonka teemana on metsä, vuodenajat sekä tutkimuksen tekeminen. Metsään tutustutaan koko lukuvuoden aikana, vuodenaikojen mukaan. Nyt kurssin toteutusjaksolle osui syysretki metsään. Kohderyhmänä koko alakoulun oppilaat, luokat 1-6. Tavoitteina on tunnistaa syksyisen metsän ominaispiirteet sekä havainnoida, mitä muutoksia syksy tuo metsään.

Aloitimme metsäretkellä. Siellä oppilaat kuuntelivat luonnon ääniä ja piirsivät äänimaiseman cd-levylle (musiikki). Kuuntelun jälkeen oppilaat ryhtyivät tekemään projektivihkoihin annettuja tehtäviä. Tehtävissä piti pohtia muutoksia, mitä metsässä on kesän jälkeen tapahtunut, kirjata mm. lämpötila sekä mitata paksuimman puun ympärysmitta (ylli ja matikka). Lisäksi oppilaiden piti keksiä annetun sanaluokan (substantiivi, adjektiivi ja verbi) mukaisia sanoja sekä kymmenen metsään liittyvää sanaa. Oppilaiden piti rakentaa omalle tutkimusalueelleen siellä asustavan eläimen talvipesä, jonka he kuvasivat (muotoilu, rakentelu).

Retki tehtiin pyörällä tai jalan liikkuen, motorisia taitoja kehitettiin myös metsän vaihtelevassa maastossa liikkuen.

Työskentely jatkui retken jälkeen koululla samalla viikolla. Äidinkielessä kirjoitettiin tarina, jossa metsäpalstalla asuva eläin valmistautui syksyyn. Keksityistä adjektiiveista, substantiiveista ja verbeistä hassuja lauseita.

Esim. Hiljainen suo juoksee.

Laiha mänty juoksee.

Aurinkoinen mustikka nukkuu.

Metsäsanoista keksittiin anagrammeja.

Esim. lammaskahra – rahkasammal

tikatmus – mustikat

villpa satu – tupasvilla

Työskentely jatkui vielä kollaasin merkeissä kuviksessa. Oppilaiden tehtävänä oli etsiä aikakauslehdistä/vesiväreillä erilaisia syksyisen metsän sävyjä. Paperin palat revittiin ja aseteltiin valmiiksi leikatun muotin (puun lehti) päälle.

Metsäretkellä aikaa käytettiin matkoineen kolme oppituntia. Äidinkieleen käytettiin kaksoistunti ja kollaasin tekoon myös kaksoistunti.

Opettajien rooli oli projektin suunnittelu ja materiaalien valmistus etukäteen. Oppilaiden tehtävä oli ryhmissä suunnitella käytännön toteutus ja toteuttaa se. Jokaisella opettajalla oli oma vastuualueensa (metsässä ja koulussa), mutta kaikki olivat kuitenkin koko ajan mukana ideoinnissa ja toteutuksessa.

Aito kommentti oppilaalta: ”Ei tämä nyt niin kamalaa ollutkaan.”

Ryhmät ovat olleet toimivat ja aktiiviset. Oppilaat ovat olleet pääosin motivoituneita, tosin soraääniäkin on kuulunut. Vaatetus oli yksi syysretken ongelma, oppilaille tuli kylmä, mikä tietysti vähensi motivaatiota metsässä työskentelyyn. Ei oltu osattu pukeutua tarpeeksi lämpimästi ekoille pakkaskeleille, vaikka kotiin meni kehoitus lämpimästä vaatetuksesta. Erityisesti koululla työskennellessä työhön on uppouduttu.

Resursseista johtuen emme pystyneet hyödyntämään tietotekniikkaa projektissamme. Meillä ei esimerkiksi ole käytössä yhtään tablettia tai oppilastietokonetta. Tämän vuoksi tehtävät on toteutettu käsipelillä perinteitä kunnioittaen. ;)

Mielestämme asettamamme tavoitteet toteutuivat hyvin. Mittarina toteutumiselle ovat lasten tuotokset projektin aikana.

Opettajien oppimiskokemuksia

Siru: Oppilaista oppii projektin tiimellyksessä uutta, näkee asioita mitä ei normaalissa oppimistilanteessa luokkahuoneessa näe. Kuka esimerkiksi on auttaja, kuka johtaja jne.

Marika: Opin, että nykylapsia täytyy viedä metsään. He eivät siellä vapaa-ajallaan käy.

Suvi: Huomasin, kuinka tärkeää on hyvä suunnittelu yhdessä. Yksin tällaista projektia olisi työlästä lähteä toteuttamaan. Ideoita mukava heitellä ja jalostaa muiden opettajien kanssa.

Leea: Projektin etukäteissuunnittelu on työlästä, mutta palkitsevaa. Kun projekti on huolella suunniteltu, se on helppo toteuttaa isollakin ryhmällä. On ilo seurata oppilaiden riemua, kun asioita tehdään luokkahuoneen ulkopuolella.

Tekijät: Leea, Suvi, Marika ja Siru, Toholampi